Ei tämä kasvava vatsa mitään, mutta jumankekka mitkä megaboobsit sitä voi naiselle kasvaa. No, ehkä vähän liioittelen, mutta kuppikokoa on pitänyt vaihtaa isompaan eikä muutos ole jäänyt puoliskoltakaan huomaamatta. Hän vaikuttaa varsin onnelliselta. Itsestäni en niinkään tiedä, sillä olen joutunut kohtaamaan aivan uusia ongelmia; nukkumisasentoa on mahdoton löytää kun en tiedä mihin ne laittaisin. Törmäilen ovenpieliin. Joogatessa en voi käydä mahalleni.
Toisaalta on mahtavaa kun on rinnat. En tiedä miksi, ehkä olen vain kulttuurini ehdollistama ja kuvittelen, että rinnat on naisellisuuden mitta. Tai sitten tuskailin teininä liian pitkään a-kuppieni kanssa kun mitään kasvua ei ikinä tuntunut tapahtuvan. Viisitoista vuotiaana huomattavasti kehittyneempi kaverini tokaisi saunassa, että jaahas, sun ei tarttekaan ostaa ekoja rintsikoita vielä piiitkään aikaan... Kiitos vaan, näkisitpä nyt! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti